Ke 7.10. klo 8 Viikkomessu
Magnar Åm: Urkumessu (ensi kertaa Suomessa).
Pauliina Hyry, urut; Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosaston opiskelijoita.
Liturgina Pekka Kiviranta
Magnar Åm 2008: Orgelmesse. Gudstenestlege meditasjonsstykke for orgel / ceremonial meditation pieces for organ
7.10. Viikkomessussa kuullaan osat Kyrie, Gloria, Sanctus ja Agnus Dei ja päätösmusiikkina osan Benedictuksesta. Messu esitettään Suomessa ensimmäistä kertaa.
Kyrie (vis meg smerten eg har påfort andre/show me the pain I have laid on others)
Credo (eg trur påspeglinga/I believe in the mirroring))
Gloria (takk for gleda du er i alle/ thank you for the joy you are in all)
Sanctus (det storfelte I det små/ the grandiose in the small)
Agnus Dei (og at du ber meg alltid/and that you carry me always)
Benedictus (så eg kan vandre I freden og tene deg med gleda mi/that I can wander in the peace and serve you with my joy)
Uuden, ennen kuulemattoman urkumessun valmistaminen on kiehtovaa ja haasteellista. Se poikkeaa melkoisesti kirkkomuusikon normaalista arjesta, vaikka messujen soittaminen onkin viikoittaista rutiinia. Uuteen nuottitekstuuriin sukeltaminen vaatii rohkeutta – ja kärsivällisyyttä.
Usein sävellyksen ”syntyminen” tapahtuu aivan viime hetkillä ennen ensiesitystä. Tuntikausien työ rytmien ja harmonioiden parissa alkaa tuottaa tulosta. Nuotit muuttuvat sävelkudokseksi, hahmoiksi ja monumenteiksi, joilla on looginen yhteys toisiinsa.
Eri osien aiheet ja motiivit nousevat esiin kuin itsestäänselvinä. Messun osien tekstit kuuluvat milloin rytmillisinä huudahduksina ”kyrie eleison” (Kyrie), ”peccata mundi”(Agnus Dei) tai enkeleiden riemullisina ylistyksinä (Gloria).
Näitä kirkastumisen hetkiä varten kannattaa työskennellä. Teos, jota ei ole koskaan kuullut, muodostuu ystäväksi. Kirkkosalin hiljaisuudessa käydään dialogia, jossa säveltäjä, soittaja ja soitin kumartavat toisilleen.
Taide on lahja, mutta se on myös tehtävä.
Magnar Åmin sanoin: Det storfelte i det små – suuruus pienuudessa (Sanctus)
Pauliina Hyry, kirkkomuusikko